Jokainen varmaan tietää, että Suomi on johdossa kahvin juonnin määrässä? 10,15 kiloa kahvia henkilölle vuodessa, joka siis tarkoittaa noin 4-5 kupillista päivässä. Suomalaisista noin 82 % juo kahvia. Juomamme on kahvi on harvinaisesti vaaleapaahtoista, koska meidän vetemme sallii sen. Vain 6 % juomastamme kahvista on tummapaahtoista, mutta nuoret (kuten minäkin) suosivat tummapaahtoisia kahveja, sekä erikoiskahveja. Tämä on sinällään hassua, sillä vaaleapaahtoisesta kahvista on tullut muualla maailmalla trendi, joten me suomalaiset olemme nyt aika trendikästä väkeä.
Mistä tämän kahvista kirjoittamisen idean sitten sain? Muutama päivä sitten koulullamme vieraili Pauligin Paula-tyttö kertomassa meille Pauligin yrityksestä, kahvista ja sen valmistamisesta (kahviahan ei saa keittää, vesi ei saa olla kiehuvaa, vaan noin 90 asteista).
Tyttö aloitti kertomalla yrityksestä itsestään, sekä Paula-tytön toimenkuvasta ja historiasta. Gustav Paulig perusti alunperin tuonti-tukkuliikkeen, joissa möi erilaisia tuotteita kauempaa, kuten kahvia. Miestä kiinnosti erityisesti kahvin paahtamaninen, sillä noihin aikoihin kahvi paahdettiin kotona itse. Nykyäänhän mistään ei saa paahtamattomaa kahvia. Ensimmäinen paahtimo perustettiin Katajanokalle vuonna 1904, josta se sitten siirtyi Pauligin pojan toimesta Vuosaareen vuonna 1967, jossa on vieläkin paahtimo. Yritys on nykyäänkin perheyritys.
Pauligin Paula-tyttö on kahvin lähettiläs, joka käy kertomassa eri tilaisuuksissa kahvista, ja sen valmistamisesta oikeaoppisesti. Paula-tyttö oli pukeutunut Sääksmäen pukuun, joka johtuu Gustav Pauligin näkemästä naisesta joskus taannoin. Ensimmäisissä kahvipaketeissa oli jo nainen tässä puvussa. Ensimmäinen Paula-tyttö valittiin vuonna 1950, ja tyttö oli tuolloin oikeasti suosittu Suomessa. Paula-tyttö on yksi maamme vanhimmista PR-henkilöistä, jos joulupukkia ei lasketa! Ensi vuonna haetaan kuulemma uusi Paula, kun tämä lopettaa kolmen vuoden jälkeen. 2010 paikkaa haki yli 200 nuorta naista. Lue Paulan blogia tästä. Löydät myös hänet Facebookista.
Kahvihan on puu, vaikka sitä pidetään pensaana. Kahvipuu voi kasvaa jopa kahdeksan metriä korkeaksi, mutta ne pidetään yleensä noin 3 metriä korkeina, sillä marjojen kerääminen on helpompaa. Kahvi valmistetaan marjojen sisältä löytyvistä pavuista. Jokaisen marjan sisällä on 2 papua, jotka irrotetaan yleisesti kuivamenetelmällä hedelmälihasta. Marjat levitetään suurelle alueelle aurinkoon kuivumaan, ja kuiva hedelmäliha vain irtoaa, ja pavut kerätään. Prosessi voi kestää jopa 3 viikkoa, mutta on riskitön. Märkämenetelmällä tuotettu kahvi on kalliimpaa (ja myös parempaa), mutta menetelmä on riskialtis, sillä kahvi voi homehtua säiliöissä, jossa pavut pestään.
Kahvi on myös hankala kasvatettava, sillä se kärsii ilmaston muutoksista, ja sen sato vaihtelee kausittain. Marjat myös kypsyvät eriaikoihin, joka tekee poiminnasta hankalempaa.
Paahtamattomat pavut haisevat ruohomaiselta, ja ovat vihertäviä. Kahvin maku ja haju syntyvät paahdossa. Pavut voidaan paahtaa eriasteisiksi(vaalea ja tumma paahto). Kahvin haju avaa hengistysteitä ja poistaa edelliset hajut, joten siksi löydätkin kahvipapuja esimerkiksi Sokoksen hajuvesiosastolta. Suomessa kahvi on aliarvostettu: kun viinistä on löydetty noin 300 eri makuvivahdetta, kahvista niitä on löydetty yli tuhat. Mutta missään ravintolan listalla ei kerrota, mitä kahvia siellä myydään. Kahvi on vain kahvi. Mutta hyvän kahvin takia palataan ravintolaan tai kahvilaan, oli se sitten kuinka kallista. (Paitsi minä, olen pihi ja köyhä.)
Mistä tämän kahvista kirjoittamisen idean sitten sain? Muutama päivä sitten koulullamme vieraili Pauligin Paula-tyttö kertomassa meille Pauligin yrityksestä, kahvista ja sen valmistamisesta (kahviahan ei saa keittää, vesi ei saa olla kiehuvaa, vaan noin 90 asteista).
Tyttö aloitti kertomalla yrityksestä itsestään, sekä Paula-tytön toimenkuvasta ja historiasta. Gustav Paulig perusti alunperin tuonti-tukkuliikkeen, joissa möi erilaisia tuotteita kauempaa, kuten kahvia. Miestä kiinnosti erityisesti kahvin paahtamaninen, sillä noihin aikoihin kahvi paahdettiin kotona itse. Nykyäänhän mistään ei saa paahtamattomaa kahvia. Ensimmäinen paahtimo perustettiin Katajanokalle vuonna 1904, josta se sitten siirtyi Pauligin pojan toimesta Vuosaareen vuonna 1967, jossa on vieläkin paahtimo. Yritys on nykyäänkin perheyritys.
Pauligin Paula-tyttö on kahvin lähettiläs, joka käy kertomassa eri tilaisuuksissa kahvista, ja sen valmistamisesta oikeaoppisesti. Paula-tyttö oli pukeutunut Sääksmäen pukuun, joka johtuu Gustav Pauligin näkemästä naisesta joskus taannoin. Ensimmäisissä kahvipaketeissa oli jo nainen tässä puvussa. Ensimmäinen Paula-tyttö valittiin vuonna 1950, ja tyttö oli tuolloin oikeasti suosittu Suomessa. Paula-tyttö on yksi maamme vanhimmista PR-henkilöistä, jos joulupukkia ei lasketa! Ensi vuonna haetaan kuulemma uusi Paula, kun tämä lopettaa kolmen vuoden jälkeen. 2010 paikkaa haki yli 200 nuorta naista. Lue Paulan blogia tästä. Löydät myös hänet Facebookista.
Kahvihan on puu, vaikka sitä pidetään pensaana. Kahvipuu voi kasvaa jopa kahdeksan metriä korkeaksi, mutta ne pidetään yleensä noin 3 metriä korkeina, sillä marjojen kerääminen on helpompaa. Kahvi valmistetaan marjojen sisältä löytyvistä pavuista. Jokaisen marjan sisällä on 2 papua, jotka irrotetaan yleisesti kuivamenetelmällä hedelmälihasta. Marjat levitetään suurelle alueelle aurinkoon kuivumaan, ja kuiva hedelmäliha vain irtoaa, ja pavut kerätään. Prosessi voi kestää jopa 3 viikkoa, mutta on riskitön. Märkämenetelmällä tuotettu kahvi on kalliimpaa (ja myös parempaa), mutta menetelmä on riskialtis, sillä kahvi voi homehtua säiliöissä, jossa pavut pestään.
Kahvi on myös hankala kasvatettava, sillä se kärsii ilmaston muutoksista, ja sen sato vaihtelee kausittain. Marjat myös kypsyvät eriaikoihin, joka tekee poiminnasta hankalempaa.
Paahtamattomat pavut haisevat ruohomaiselta, ja ovat vihertäviä. Kahvin maku ja haju syntyvät paahdossa. Pavut voidaan paahtaa eriasteisiksi(vaalea ja tumma paahto). Kahvin haju avaa hengistysteitä ja poistaa edelliset hajut, joten siksi löydätkin kahvipapuja esimerkiksi Sokoksen hajuvesiosastolta. Suomessa kahvi on aliarvostettu: kun viinistä on löydetty noin 300 eri makuvivahdetta, kahvista niitä on löydetty yli tuhat. Mutta missään ravintolan listalla ei kerrota, mitä kahvia siellä myydään. Kahvi on vain kahvi. Mutta hyvän kahvin takia palataan ravintolaan tai kahvilaan, oli se sitten kuinka kallista. (Paitsi minä, olen pihi ja köyhä.)
Sain myös tietää, että keitän kahvia aivan väärin. Miten kahvi sitten valmistetaan oikein?
1. Keitä kahvi aina kylmästä, raikkaasta ja puhtaasta vedestä. ÄLÄ käytä kahvipannua veden kaatamiseen säiliöön, sillä kannusta kahvirasvat siirtyvät veteen ja sieltä edelleen kahvinkeittimeen ja kahvinkeitin voi hajota ajanmittaan.
2. Valitse oikeankokoinen ja laadukas suodatinpaperi. Muista myös taittaa suodatinpaperin alareuna!
3. Kahvia tulisi annostella yksi kahvimitallinen (7-8 gr) kuppia (1,25 dl) kohden. Annosteltu kahvi pitää tasoittaa mitalla, eikä suodatinta saa heiluttaa tai kopauttaa, tai kahvi menettää makuansa. Myös kahvin pienet hiukkaset saattavat joutua suodatinpaperin huokosiin, ja tukkia sen.
4. Keitetty kahvi tulee sekoittaa. Kahvi säilyy keittämisen jälkeen puolisen tuntia, termarissa tunnin.
Kahvipannu sekä keitin tulee myös pitää puhtaana. Tähän on helppo apu ruokasoodavesiseos. Kaada säiliöön litra vettä, ja 3 rkl ruokasoodaa, sekä käytä koneen läpi. Tämän jälkeen vedä muutama pannullinen pelkkää vettä. Pannun voit laittaa likoamaan samanlaiseen seokseen, jonka jälkeen pannu harjataan tiskiharjalla, sekä huuhdellaan kunnolla. Suosittelen myös pesukoneen käyttöä tämän jälkeen. Kalkin saat poistettua kahvinkeittimen putkista etikkavedellä. Noin desilitra väkiviinaetikkaa, ja 3-4 dl vettä. Keitä tämänkin jälkeen muutama pannullinen pelkkää vettä, jottei kahvisi maistu etikalta. Kahvipaketti tulisi käyttää noin viikon, kahden sisällä ja se säilyy parhaiten omassa pussissaan kuivassa ja valolta suojattuna, mieluiten jääkaapissa.
Ja koska tämä postaus venyi ylipitkäksi, ja minulla olisi vielä asiaa kerrottavana, saatte toisen postauksen erilaisista kahveista, ja niihin sopivista leivonnaisista. Tässä postauksessa ei ole kuvia ollenkaan, mutta näkyvätkö kuvat nyt teillä? Laitoin ne kaikki uusiksi.
1. Keitä kahvi aina kylmästä, raikkaasta ja puhtaasta vedestä. ÄLÄ käytä kahvipannua veden kaatamiseen säiliöön, sillä kannusta kahvirasvat siirtyvät veteen ja sieltä edelleen kahvinkeittimeen ja kahvinkeitin voi hajota ajanmittaan.
2. Valitse oikeankokoinen ja laadukas suodatinpaperi. Muista myös taittaa suodatinpaperin alareuna!
3. Kahvia tulisi annostella yksi kahvimitallinen (7-8 gr) kuppia (1,25 dl) kohden. Annosteltu kahvi pitää tasoittaa mitalla, eikä suodatinta saa heiluttaa tai kopauttaa, tai kahvi menettää makuansa. Myös kahvin pienet hiukkaset saattavat joutua suodatinpaperin huokosiin, ja tukkia sen.
4. Keitetty kahvi tulee sekoittaa. Kahvi säilyy keittämisen jälkeen puolisen tuntia, termarissa tunnin.
Kahvipannu sekä keitin tulee myös pitää puhtaana. Tähän on helppo apu ruokasoodavesiseos. Kaada säiliöön litra vettä, ja 3 rkl ruokasoodaa, sekä käytä koneen läpi. Tämän jälkeen vedä muutama pannullinen pelkkää vettä. Pannun voit laittaa likoamaan samanlaiseen seokseen, jonka jälkeen pannu harjataan tiskiharjalla, sekä huuhdellaan kunnolla. Suosittelen myös pesukoneen käyttöä tämän jälkeen. Kalkin saat poistettua kahvinkeittimen putkista etikkavedellä. Noin desilitra väkiviinaetikkaa, ja 3-4 dl vettä. Keitä tämänkin jälkeen muutama pannullinen pelkkää vettä, jottei kahvisi maistu etikalta. Kahvipaketti tulisi käyttää noin viikon, kahden sisällä ja se säilyy parhaiten omassa pussissaan kuivassa ja valolta suojattuna, mieluiten jääkaapissa.
Ja koska tämä postaus venyi ylipitkäksi, ja minulla olisi vielä asiaa kerrottavana, saatte toisen postauksen erilaisista kahveista, ja niihin sopivista leivonnaisista. Tässä postauksessa ei ole kuvia ollenkaan, mutta näkyvätkö kuvat nyt teillä? Laitoin ne kaikki uusiksi.
